Vegaanibrowniet

Vauvajuttujen väliin mahtuu aina yksi resepti, eikö niin?

Brownieresepti taitaa tästä(kin) blogista jo löytyä, mutta laitetaan nyt jakoon toinenkin. Tällä kertaa kyseessä ei kuitenkaan ole mikään terveysversio vaan ehtaa sokerihuttua.

Imetys on tuonut tullessaan suklaanhimon – en yleensä haaveile suklaalevyllisistä vaikka en niistä toki kieltäydykään. Olen kuitenkin ehdottomasti maitosuklaaihminen, enkä ole toistaiseksi löytänyt Fazerille pärjäävää vegaanista suklaata. Vegaanihaasteen jälkeen olenkin alkanut pahasti lipsumaan tässä herkkuosastossa, mutta nyt haluan parantaa tapani. Lisäksi haluan kokeilla, jos vauva voisi paremmin, jos jättäisin lehmänmaidon rippeetkin pois. Mikä siis avuksi (maito)suklaahimoon?

Olen jo pitkän aikaa säilönyt säilykekikherneiden liemet jääkaappiin tarkoituksenani kokeilla tätä aquafabaksikin kutsuttua ihmelientä kokkailuissani. Kerta toisensa jälkeen olen kuitenkin joutunut heittämään liemen viemäriin, kun en vain ole saanut aikaiseksi. Nyt törmäsin reseptiin, jossa aquafabaa käytettiin brownietaikinaan ja päätin kokeilla moisesta oman version. Siitä tulikin niin onnistunut, että jaan sen nyt teidän iloksenne. Tätä herkkua syön kyllä mielelläni Fazerin sinisen sijaan!

I created this brownie recipe to help in my chocolate craving that seemed to have significantly increased during breastfeeding. I’m not a fan of dark chocolate and vegan milk chocolate I’ve tasted just does not compare to Fazer. But with these brownies I would gladly replace any milk chocolate.

Vegaaniset browniet / Vegan brownies

6 annosta / portions

1 dl kikherne- tai papupurkin lientä / aquafaba

0,5 dl kookosöljyä sulatettuna / melted coconut oil

1 espresso (tai 3rkl vahvaa kahvia) / espresso

0,5 dl kookossiirappia / coconut syrup

1 dl kookossokeria / coconut sugar

0,5 dl kaakaojauhetta / cocoa powder

1,75 dl vehnäjauhoja / wheat flour

0,5 dl murskattuja saksanpähkinöitä / crushed walnuts

100 g vegaanista tummaa (minttu)suklaata rouhittuna / vegan dark (mint) chocolate crushed

Vatkaa aquafaba löysäksi vaahdoksi. Sekoita öljy, kahvi, siirappi ja sokeri keskenään, sekoita varovasti vaahdon joukkoon. Lisää jauhot, pähkinät ja suklaarouhe ja sekoita tasaiseksi. Kaada leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja paista 200 asteessa n. 20 min. / Whip aquafaba slightly. Mix in a separate bowl oil, coffee, syrup and sugar, add to the foam. Add flours, cocoa, nuts and chocolate and mix carefully. Pour into a baking form covered with baking sheet, bake in 200 degrees for 20 min.

Advertisements

Terveelliset, vegaaniset mokkapalat

Vegaanihaasteen lisäksi myös mokkapala sai ainakin mun medialähteissä kummallisen paljon huomiota tammikuussa. Ja mikäs siinä, mokkapalahan on kaikkien ysärilasten ikisuosikki. Olen aikoinaan itsekin leiponut niitä peltikaupalla ja syönyt helposti saman verran. Muistaakseni jossain vaiheessa isäni pyysi minua leipomaan joskus jotain muutakin kuin tuota suklaista herkkua – oli ilmeisesti saanut yliannostuksen tai huolissaan vyötäröstään.

No nyt minä olen se aikuinen, joka on huolissaan liiasta herkuttelusta, eikä mokkapaloja mielestäni voi syödä vain yhtä, vaan niitä täytyy saada vähintäänkin neljä. Joten päätin yrittää tehdä klassikosta hieman terveellisemmän version. Ja vegaanihaasteen merkeissä toki myös vegaanisen. Lopputulos oli sen verran onnistunut, että päätin jakaa reseptin. Toisin kuin originaaliversiossa, tässä reseptissä kuorrutus tehdään ensin, koska sen jähmettyy hitaammin. Ihan esikuvansa vertaiseksi mättöherkuksi tätä ei ehkä tunnistanut, lähinnä kuorrutuksen vuoksi. Mutta hyvää oli, ja erityisen hyvää vasta seuraavana päivänä. Hassu juttu muuten – tätä kun olisi hyvällä omalla tunnolla voinut ottaa sen kolmannenkin palan, niin huomasin että makeanhimo olikin jo tyydytetty, nämä kun ovat niin täyttä tavaraa!

Terveelliset, vegaaniset mokkapalat

Healthy, vegan coffee brownies

1 pieni vuoallinen / 1 small oven tray

  • 0,5 dl vahvaa kahvia / 0,5 dl strong coffee
  • yhden kookosmaitotölkin valkoinen osa (laita tölkki yöksi jääkaappiin, kaavi kiinteä osa mokkapaloja varten ja säästä loput muuhun) / white part of one jar of coconut milk (to separate place in the fridge overnight)
  • 5 tuoretta, kivetöntä taatelia /  5 fresh, pitted dates
  • 2 rkl sokeroimatonta kaakaojauhetta / 2 tbsp cocoa powder

Sulata kookosmaitoa hieman mikrossa. Lisää kulhoon taatelit, kahvi ja kaakaojauhe. Sekoita blenderissä tasaiseksi ja anna jähmettyä välillä sekoittaen tunnin pari jääkaapissa.

Melt the coconut milk slightly in the microwave oven. Add dates, coffee and cocoa powder, blend in a blender until smooth. Let the topping firm in the fridge for few hours, mixing once and a while.

  • 1,5 dl täysjyvävehnäjauhoja / 1,5 dl full corn wheat flour
  • 1 dl mantelijauhoja / 1 dl almond flour
  • 0,5 dl sokeroimatonta kaakaojauhetta / 0,5 dl cocoa powder
  • 2 tl leivinjauhetta / 2 tsp baking powder
  • ripaus suolaa / pinch of salt
  • 6 tuoretta, kivetöntä taatelia / 6 fresh pitted dates
  • 50 g vegaanista margariinia / 50g vegan margarine
  • 1,5 dl vahvaa kahvia / 1,5 dl strong coffee
  • Koristeeksi kookoshiutaleita / coconut flakes for decoration

Yhdistä kuivat aineet. Sulata margariini, lisää joukkoon taatelit ja kahvi, sekoita blenderillä tasaiseksi. Sekoita ainekset keskenään tasaiseksi taikinaksi. Levitä leivinpaperilla vuoratun pienen vuoan pohjalle, paista 200 asteessa 15 minuuttia. Anna jäähtyä. Kun kuorrute on jähmettynyt tarpeeksi, levitä se pohjan päälle, ripottele koristeeksi kookoshiutaleet ja jätä vielä hetkeksi kylmään jähmettymään. Nauti!

Mix dry ingredients together. Melt the margarine, add dates and coffee and blend with blender until smooth. Mix all ingredients into smooth dough. Pour dough on a baking tray lined with baking paper, bake in 200 degrees for 15 minutes. Let it cool. Once the topping is firm enough, pour it over the cake, sprinkle coconut flakes on top and place in the fridge for a little bit longer. Enjoy!

20180129_145817263920466.jpg

Vegaaniset pinaattivohvelit

Tänä syksynä minun on tehnyt erityisesti mieli pinaattia. Olen oikeastaan aina ollut pinaattifani: pinaattikeitolla, -letuilla ja palak paneerilla on erityinen paikka sydämessäni. Mutta kenties syksyn pinaattihimo on selitettävissä sillä, että kroppani tarvitsee rautaa lihansyönnin loputtua. 

Kokeilin muutama viikko sitten “uutta” villitystä, kikhernejauhoja, joista saa suht helposti lettuja ilman kananmunaa. Pidän kikherneistä, mutta valitettavasti jauho on aivan kamalan makuista ja pienikin määrä saattaa pilaa ruoan maun, ainakin omasta mielestäni. Joten kokonaan kikhernejauhoista tehdyt pinaattiletut nieleskeltiin naama irvessä. Sittemmin olen käyttänyt jauhoja muutaman kerran muiden jauhojen ohella, mutta maistan siltikin hyvin helposti sen karvaan maun.

Eilen päätin antaa kikherne- eli gram-jauhoille vielä yhden mahdollisuuden, pinaattivohveleiden osana. Ja ilokseni huomasin vihdoin onnistuneeni, pinaattivohveleista tuli täydellisyyttä hipovia, kikhernejauhot upposivat sekaan huomaamattomasti. Jopa koostumus, joka kokeiluissani usein kärsii, on erinomainen – vohvelit ovat rapeita ja pysyvät hyvin kasassa.

Tässäpä siis vegaanisten pinaattivohveleiden ohje, lisukkeena tarjosin eilen ei-niin-vegaanista sienisalaattia. Valmistaminen on hyvin helppoa, mutta aikaa kannattaa varata 45 minuuttia, ellet sitten omista useampaa vohvelirautaa.

6-7 vohvelia / 6-7 waffles

  • 150g pakastepinaattia sulatettuna / 150g frozen spinach, melted
  • 4,5dl kauramaitoa / 4,5dl oat milk
  • 2dl kaurahiutaleita / 2dl oat flakes
  • 2dl täysjyvävehnäjauhoja / 2dl full corn wheat flour
  • 1dl kikhernejauhoja / 1dl chickpea flour
  • 2tl leivinjauhetta / 2dl baking powder
  • 1rkl öljyä / 1 tbsp oil
  • ripaus suolaa ja muskottipähkinää / pinch of salt and nutmeg

Mittaa kaikki ainekset yhteen kulhoon, sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi. Anna turvota kymmenisen minuuttia. Paista kuumalla vohveliraudalla muutama minuutti, kunnes vohveli on kypsä. Tarjoa haluamasi täytteen kanssa. // Put all ingredients in one bowl, blend smooth with a blender. Let the dough rest for about 10 min, fry with hot waffle iron for couple of minutes until the waffle is done. Enjoy with a topping of your choice.

Nämä ovat muuten tuhtia tavaraa, kaksi vohvelia riitti täyttämään vatsan ääriään myöten. Onneksi vohveleita voi syödä vielä seuraavanakin päivänä.

PS. Kuka putsaisi vohveliraudan?

Above is my new masterpiece (it’s good to praise yourself sometimes, isn’t it?) recipe for salty spinach waffles. They are delicious, healthy, easy, and hey, they are even vegan! So if you’ve got the good old waffle iron gathering dust somewhere in the back of your cupboards, here’s your dinner today.

PS. Shall I remind you why you never use that thing? It is so annoying to clean….

Pala virolaista ruokakulttuuria

Osallistuimme ystäväni kanssa eilen Viron ruokamuseon ja Viro-instituutin järjestämään ruoka-aiheiseen iltamaan. Tarkemmin ottaen illan teemana oli vürtsikilu eli pikkelöity kilohaili. Alunperin luulin ystäväni hinkua osallistua tapahtumaan vitsiksi; vaikka olenkin ruoan ystävä, ei pikkelöity kala saanut vettä herahtamaan kielelleni. Mutta ihan tosissaan tämä liettualais-puolalais-saksalainen ystäväni oli, pikkelöity kala on hänen herkkuaan. Päätin siis heittää ennakkoluulot romukoppaan ja lähteä hänen mukaansa.

Iltama järjestettiin Viron ruokamuseon tiloissa, upeassa vanhassa varastorakennuksessa lentokentän lähellä. Museo pettymyksekseni käsitti vain yhden, tällä hetkellä kilohailista kertovan “näyttelyn” eikä sinällään tosiaankaan ole matkan arvoinen. Hieman yllättäen paikalle oli meidän lisäksemme löytänyt noin kymmenen muutakin ihmistä, suurin osa heistä ulkomaalaisia, joille tapahtuma oli suunnatukin. 

Saavuin tapahtumaan tyhjin vastoin ja olinkin todella iloinen nähdessäni pöytään katetun upean juustotarjottimen sekä kantarelli- ja omenapiirakat. Vatsat täytettyämme ja hetken muiden osallistujien kanssa seurusteltuamme, alkoi illan varsinainen show, eli sen kilohailin marinointi. Saimme jokainen tehtäväksemme murskata erilaisia mausteita, mm. sinapinsiemeniä, korianteria, neilikkaa, kanelia, kardemummaa… Huumaava jouluinen tuoksu valtasi huoneen. Tämän jälkeen mausteet sekoitettiin yhteen merisuolan kanssa ja meille kaikille jaettiin pienet muovirasiat, joihin pinota kokonaisia, raakoja kaloja tarkkaan määritellyllä tavalla vuorotellen mausteseoksen kanssa. Rasiat täytettyämme saimme käskyn pitää kalat kylmässä vähintään seuraavaan iltaan asti, jolloin herkku olisi valmista syötäväksi. 

Täytyy sanoa, että vaikka tapahtuma toi mukavaa virkistystä arki-iltaan, en rehellisesti sanottuna ole ollenkaan varma, että kykenen maistamaan tuotostani. Sen verran ällöltä ajatus omissa nesteissään marinoidusta raa’asta kalasta haiskahtaa. Ehkä jos kypsentäisin kalat pannulla… Ravintolassa kiluleipä on kyllä näyttänyt kohtuullisen herkulliselta, mutta asia on eri kun olet itse valmistanut ruoan. Sama kävi aikoinaan maksalaatikon kanssa, en pysynyt maistamaan itse valmistamaani laatikkoa ollenkaan. Olen varmaan tulossa vanhaksi, kun minusta on tullut näin varovainen. 😅 Nähtäväksi siis jää kenen mahaan tämä herkku päätyy, myöskään mieheni ei hyppinyt ilosta tuliaisen nähdessään.

Mitäs paikallisia herkkuja muut ulkosuomalaiset ovat päässeet valmistamaan?

Yesterday I participated in an Estonian cooking event with a friend of mine. The topic of the event was traditional pickled fish, and honestly I was not too excited, but my friend’s excitement convinced me to join.

The event was actually really nice – we got some child-free time and met some other expats. The food we were served was actually not pickled fish, but a gorgeous cheese plate and some mushroom and apple pies. With full stomach I was a little bit more open to the idea of pickling fish, and so we got to get our hands dirty. Everyone was preparing their own little box of pickled fish Estonian style. Lovely, christmassy aroma of the spices filled the room, and stacking fish neatly in a very specified way in the box was actually pretty therapeutic. But then the reality hit back – tomorrow I was supposed to taste this stuff. Straight from the box, raw. Somehow the idea of fish pickled in its own juices does not exactly tempt my tastebuds. In a restaurant this dish does actually look edible, but it’s different when you’ve prepared it from scratch and before laying the fish on you bread you’re supposed to remove its head and intestines… So we’ll see if I manage to taste my creation, or perhaps I’ll use it in cooking. Anyhow, the evening was fun, and I look forward to the other events the Estonian Institute will organise. 😊

What kind of local delicacies have you prepared when living abroad?

Takaisin synttäribileisiin

Tässä sairas”vuoteen” (Leevillä on vuosisadan flunssa, mutta ei hän kyllä siltikään vuoteessa pysy) vierellä ajattelin kerrata viime viikonlopun jokseenkin hilpeitä synttäritunnelmia.

Meillä oli lauantaina ihanat juhlat, siitäkin huolimatta, että Leevi heräsi ehkä 101 kertaa juhlia edeltävänä yönä. Ehkäpä se oli jollain lailla hyväkin asia, olin nimittäin todella tehokas väsymysmaniassani… Juhlijoita oli kokonaista 34 kappaletta, joten vanhempieni kompakti tupa oli täynnä. Olimme päättäneet porrastaa vieraiden saapumista ilmoittamalla heille eri aloitusajat, ja tämä oli oikein hyvä päätös. Mitään kaaosta ei päässyt syntymään (jos ei lasketa smoothiekakun sulamista pöydälle…) eikä kukaan saanut paniikkikohtausta. 

Tarjoilussa ei ollut varsinaista teemaa, jollei hyvää ja helppoa lasketa sellaiseksi. Äitini valmisti muutamia juttuja etukäteen pakkaseen, karjalanpiirakat ja pretzelit ostimme valmiina, kakut valmistin päivää ennen ja isäni toimi melonipäämestarina. Halusin kakkujen olevan mahdollisimman terveellisiä, mausta tinkimättä, jotta sankari sai syödä niitä juuri niin paljon kuin halusi (meillä on vielä tiukahko linja Leevin sokerin syönnissä). Tein jo Wolfin synttäreillä menestykseksi osoittautunutta suklaakakkua, johon ei tule lainkaan jauhoja, valkoista sokeria eikä maitoa (paitsi tässä tapauksessa kuorrutuksen suklaan muodossa). Väliin laitoin persikkaviipaleita, ne raikastivat kakkua kivasti. Epäilin vielä tällä toisellakin kerralla kakkua tehdessäni voiko tämä tosiaan olla hyvää, mutta kyllä se vaan oli! Kaksi kokonaista kakkua katosi parempiin suihin, joten en ollut ainoa, joka siitä piti. Toisin kävi smoothiekakun, joka kyllä maistui hyvältä, mutta jonka valuva ulkomuoto ei houkutellut kovinkaan montaa vierasta… Kokeilin tällä kertaa tehdä kakun vegaanisena, eli agar agarilla hyydytettynä, ja aluksi se näyttikin lupaavalta. Valitettavasti kakku alkoi pikkuhiljaa sulamaan (jopa jääkaapissa) ja meni pöydällä aivan mössöksi. Tästäkin huolimatta sanoisin, että tarjoilut olivat onnistuneet, vaikkakin ruokaa jäi aivan hirveästi yli – olimme ilmeisesti varautuneet 60 vieraaseen 30 sijaan. 

Koristeet jäivät ilmapalloihin ja serpentiiniin, sen enempää en jaksanut päätäni vaivata tänä vuonna. Uskoisin, että niitä teemasynttäreitä saadaan kyllä viettää tulevina vuosina ihan tarpeeksi.  

Leevi nautti ihmisten seurasta, hälinästä ja leikkikavereista silminnähtävästi, eikö vierastanut ollenkaan. Ihan jo tämänkin vuoksi haluan järjestää näitä juhlia jatkossakin, ja onhan se itsellekin kiva nähdä ystäviä ja sukulaisia, vaikka juhlien järjestäminen onkin aikamoista puuhaa. (Oikeastaan tykkään siitä, kunhan langat pysyvät käsissä.) Muutama Leevin vanha tarhakaveri pääsi paikalle, ja oli ihan kuin pojat eivät olisi erossa olleetkaan! Tottakai Leevi oli innoissaan myös uusista leluista ja kirjoista, jotka ovatkin olleet erinomaista ajanvietettä tässä kotona sairastaessa.

Let’s go back to Leevi’s birthday party for a bit – all in all it was a great success. We had more than 30 guests in a pretty small space but we told people to come at different times so it didn’t get way too crowded. At least not to my opinion. Kids didn’t get as restless as I was afraid, so it went pretty smoothly from beginning till end.

We had plenty of food, way too much actually, but at least we didn’t need to stress that it would run out. My mom had prepared some things in advance to the freezer and I prepared chocolate and smoothie cakes the day before. My dad was the melon head artist and Wolfi emptied Lidl from pretzels. I wanted to keep the food selection somewhat healthy, so that Leevi could also eat anything as much as he wanted (we have kept quite strict line on his sugar intake). Despite the “healthiness” everything was super tasty, especially the amazing chocolate cake that didn’t consist any flour, milk or white sugar (except for the chocolate in the topping). The recipe is actually so weird I still can’t believe it tastes so good – it’s basically made of bananas, eggs, dates and sugar free cocoa powder. Only flop was the smoothie cake – I tried to make a vegan version by using agar agar instead of gelatine, but it started to melt, and looked pretty awful. It was tasty though, but we had to eat the whole second cake on Sunday by ourselves…

Leevi clearly enjoyed the party even we had hardly any sleep the night before. He was having fun playing with the guests and the new toys. Particularly funny was to look at him playing with his old friends – looked like the boys were never separated! Also I enjoyed the party, I really like organizing these, even though it does get stressful at times. I just try to keep it simple, no complicated food or decoration, more important is that everyone can relax. 

Banaanileipä astetta parempiin sunnuntaiaamuihin

Kukapa uskoisi, että vielä vuosi pari taaksepäin en voinut sietää banaania? Legenda kertoo, että söin joskus pienenä koko perheen paistetut banaanit kiinalaisravintolassa kun muut eivät enää jaksaneet. Olin siis banaaniyliannostuksen uhri. Mutta nyt, 25 vuotta myöhemmin en enää yökkää banaanin tuoksusta, vaikka niitä paistettuja versioita en kyllä söisi kirveelläkään. Sen sijaan banaanista on tullut arjen mainio makeuttaja ja lisään banskuja niin aamupuuroon, smoothieen kuin leivonnaisiinkin. 

Mikä lie kääntänyt makunystyräni päälaelleen, ainakin tämä maailman maukkain banaanileipä on ollut suuressa osassa oman elämäni banaanivallankumouksessa. Ja mikä hienointa, tämä brunssipöydän tai kahvihetken herkku ratsastaa trendien aallonharjalla gluteenittomuudellaan, vegaanisuudellaan ja sillä, ettei siinä ole ripaustakaan valkoista sokeria. Mutta tärkeintä on tietysti maku ja se on niin kohdallaan, että taikinan voi syödä vaikka paistamatta! 😄

Mahdollisesti maailman paras banaanileipä

  • 4 isoa, kypsää banaania (3 taikinaan, yksi koristeeksi)
  • 4 pehmeää kivetöntä taatelia
  • 0,5dl kookosöljyä sulatettuna
  • 2rkl maapähkinävoita
  • 2dl kaurahiutaleita 
  • 1dl kookosjauhoja
  • 2tl leivinjauhetta
  • Vaniljaa, kanelia, kardemummaa, inkivääriä, suolaa

    Sulata kookosöljy kulhossa, lisää kolme paloiteltua banaania, taatelit ja maapähkinävoi. Surauta blenderillä / sauvasekoittimella sileäksi. Lisää kulhoon kuivat aineet ja blendaa uudelleen kunnes seos on tasaista. Kaada leivinpaperilla vuorattuun suorakaiteen muotoiseen leipävuokaan. Halkaise neljäs banaani pitkittäin ja paina taikinan päälle. Lisää päälle ripaus merisuolaa, jos pidät suolaisesta makeasta, kuten minä. Paista 200 asteessa puolisen tuntia. Anna jäähtyä ja nauti!

    I used to hate bananas – story tells that I ate too many fried bananas in a Chinese restaurant when I was a kid, and could not stand them after that. But within the last year or two I’ve let bananas in my life again, and now they sweeten my morning porridge, smoothies and baked goods.

    I don’t know exactly how my taste buds made a total U-turn, but this banana bread can totally do it for the most hardcore banana hater! Apart from the delicious nutty and spicy flavour, it is also hyper-trendy by being gluten and white sugar free, and vegan. So what are you waiting for, it is super-easy to prepare!

    Possibly the best banana bread ever

    • 4 ripe, big bananas (3 for dough, 1 for deco)
    • 4 soft dates
    • 0,5 dl of coconut oil
    • 2 tbsp of peanut butter
    • 2 dl of oat meal
    • 1 dl of coconut flour
    • 2 tsp of baking powder
    • Dried vanilla, ginger, cardamom, cinnamon, salt

    Melt the coconut oil in a bowl, add 3 bananas, dates and peanut butter, and blend with blender until smooth. Add dry ingredients, and blend again. Pour into a small oven form, lined with baking paper. Split last banana into half, and press on top of the dough, sprinkle with bit of sea salt. Bake in 200 degrees for about 30 minutes. Cool down and enjoy!

    Herkkuja hitaisiin aamuihin

    Olen jo vuosikausia ollut aamiaisihminen ja siitä lähtien kun muutimme Wolfin kanssa yhteen olemme pitäneet yllä viikonlopun spesiaaliaamiaisen perinnettä. Silloin tällöin hemmottelemme itseämme käymällä ravintolassa tai hotellissa aamiaisella, mutta useimmiten toteutamme brekun ihan omin kätösin. Perinteisesti tähän hemmotteluhetkeem on kuulunut hyvin perinteiseen tapaan kananmunat, suolaiset voileivät, croissantit, hillot ja nutellat, kahvia ja mehua unohtamatta. Välillä olen paistanut pannukakkuja, leiponut leipää, valmistanut chia-vanukasta tai tuorepuuroa. Viime aikoina olen yrittänyt löytää hieman terveellisempiä, mutta yhtä herkullisia vaihtoehtoja.

    Banaaniletuthan ovat jo ihan eilisen uutisia, mutta päätin jakaa oman reseptini, koska nämä ovat niin täydellisiä, ettei tule mieleenkään että ne voisivat myös olla jokseenkin terveellisiä. Itse en välitä banaanista, vaikka varsinaisesta inhosta olen sentään jo päässyt eroon (ennen en voinut sietääkään edes banaanin tuoksua, koska legendan mukaan söin yliannostuksen paistettuja banaaneja eräällä perheillallisella kiinalaisessa ravintolassa), mutta tässä reseptissä ei maistukaan banaani vaan kookos, joka on yksi suosikeistani. Lettujen kylkeen sopii esimerkiksi mansikka-chia-hillo, joka sekin kiitää terveellisyydellään kirkkaasti kaupan hillopurkkien ohi. Maun lisäksi plussaa on se, että nämä valmistuvat nopeasti ja ovat taaperollekin erinomaisesti maistuvaa, ravitsevaa purtavaa. Ihanaa viikonloppua!

    Me and Wolfi are both breakfast lovers, and since we’ve lived together we’ve had a tradition of special weekend breakfast with eggs, croissants, jam, nutella and other yummy things. We also regularly pamper ourselves by going to a restaurant or hotel for brunch. Recently I’ve wanted to find breakfast items that would be both healthy and delicious and these banana pancakes with strawberry chia jam definitely belong to the new favorites. So prepare yours for tomorrow and have a nice weekend!

    Täydelliset banskupannarit kahdelle-kolmelle hengelle / Perfect banana pancakes for 2-3 persons

    • 2 isoa banaania / large bananas
    • 2 munaa / eggs
    • 0,75 dl kookosjauhoja / 0,75 dl coconut flour
    • Vaniljajauhetta, kardemummaa, kanelia, kuivattua inkivääriä maun mukaan / vanilla powder, cardamom, cinnamon, dried ginger according to taste
    • 1 rkl raakakaakaonibsejä / 1 tbsp raw cacao nibs
    • Kookosöljyä paistamiseen / coconut oil for frying

    Mansikkahillo / strawberry jam

    • 2 dl pakastemansikoita, sulatettuna ja muussattuna / 2 dl frozen, melted, pureed strawberries  
    • 1-2 tl agavesiirappia / 1-2 tsp agave syrup
    • Vaniljajauhetta / vanilla powder
    • 2 rkl chia-siemeniä / 2 tbsp chia seeds

    Valmista hillo edellisenä iltana sekoittamalla ainekset suljettavaan purkkiin ja jättämällä jääkaappiin tekeytymään.

    Paloittele banaani kulhoon, lisää munat ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää loput ainekset ja sekoita hyvin. Paista kuumalla pannulla pieniä (1-2 rkl) lettuja. Nauti lämpimänä tai kylmänä hillon ja kreikkalaisen jogurtin kera.

    Prepare the jam a night before: mix all ingredients together, let the jam in the fridge overnight. 

    Puree bananas and eggs together in a bowl (with fork or mixer), add rest of the ingredients and mix well. Fry small pancakes (1-2 tbsp) in a hot pan. Enjoy warm or cold with jam and Greek yogurt.

    Kasvissyöjän arkiruokaa

    Mä olen ilmeisesti hyvää vauhtia muuttumassa kasvissyöjäksi, vaikka en tykkääkään laittaa itseäni mihinkään lokeroon. Tänään testasimme Tallinnan (mahdollisesti ainoata) afrikkalaista ravintolaa ja valitsin listan ainoan vegeannoksen, vaikka se ei tosiaan ollut kovin mielenkiintoisen kuuloinen. Ei vaan enää tee mieli lihaa. Siitähän tämä oikeastaan lähtikin, en enää halunnut itse valmistaa liharuokia, kun ei tehnyt niitä erityisesti mieli ja onhan kasvisruoka ekologisempi vaihtoehto. Mutta edelleen, ainakin tähän mennessä, olen ravintolassa valinnut sen annoksen mikä kuulostaa parhaalta, oli se sitten vegaani-, kasvis-, kala- tai liha-annos, tosin kuten sanottu viime viikkoina olen tainnut yhä useammin valita jotain lihatonta. Kanaa en muista syöneeni tämän vuoden puolella ollenkaan. Edelleen käytän kyllä kananmunia, maitotuotteita (tosin maito meillä vaihtui myös taannoin kauramaitoon) ja kalaakin silloin tällöin. Ja liivatetta, kun en ole saanut aikaiseksi testailla vegevaihtoehtoja.

    Mun vanhemmat ovat tuskailleet että mielellään tekisivät enemmän kasvisruokia, mutta mielikuvitus ei riitä. Mulle ei yleensä tuota ongelmia kehitellä kasviksista purtavaa pöytään, kunhan saan käyttää juustoja (ja välillä kananmunaa). Niistä en ainakaan toistaiseksi luovu, vegejuustot ei vaan ole sama asia, ja täällä valikoimakin on jokseenkin suppea.

    Tässä siis yksi helppo resepti, vaikkapa mun vanhemmille 😉

    3-4 annosta

    • 1 munakoiso
    • 1 sipuli
    • 3 tomaattia
    • 1 purkki kypsiä kikherneitä
    • N. 3rkl tomaattipyrettä
    • Valkosipulia
    • Mausteita: suolaa, chiliä, yrttejä, ripaus (kookos)sokeria
    • Vettä
    • (Fetaa)
    • Polenta- eli maissiryynejä
    • Puolikas kasvisliemikuutio
    • Parmesaaniraastetta tai oluthiivahiutaleita maun mukaan

    Pilko kaikki vihannekset pieniksi kuutioiksi. Kuullota sipuli ja valkosipuli öljyssä pannulla, lisää munakoiso ja hetken päästä tomaatit, tomaattipyre, mausteet ja hieman vettä. Anna porista tovi, kunnes munakoiso on kypsää. Lisää valutetut ja huuhdellut kikherneet, kuumenna. Keitä kastikkeen hautuessa polenta pakkauksen mukaan kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä (mun kaapista löytynyt vaati kiehautuksen ja 10min haudutuksen). Lisää parmesan polentaan ja ripottele annoksen päälle fetaa.

    I guess it’s time to come out of the closet and tell you guys I’m close of becoming a full-time vegetarian. I don’t really like labels, they restrict too much, so please don’t shoot me if you see me enjoying sushi or craving for a pulled pork burger someday.

    Vegetarian and vegan food is everywhere now, very trendy, but I don’t admit that this would be the (only) reason for me not cooking meat (I still hold on to eggs and certain milk products). I think it as my way of helping to save the environment, as cheesy and naive that may sound. It is an easy way for me to try being more ecological, first I said I won’t buy meat home anymore and now I’ve noticed I usually really don’t want to eat it in restaurants either. I guess it really isn’t even important why I’ve chosen to cut meat out of my diet, as long as it might result into something good.

    My parents have told me that they would like to cook more vegetarian dishes but they don’t really know what to prepare. For me the best inspiration are cookbooks, magazines, TV shows (there isn’t too many about vegetarian food, though) and Instagram, half of my feed is food already 😀

    Anyway, here’s one simple recipe for those of you who might need some inspiration: Summer Veggies and Chickpea stew with quick Polenta.

    3-4 portions

    • 1 eggplant
    • 1 onion
    • 3 tomatoes
    • 1 can of cooked chickpeas (230g)
    • Garlic
    • 3 tbsp of tomato paste
    • Salt, chili, herbs, pinch of (coconut) sugar
    • Water
    • (Feta)
    • Polenta (ground cornmeal)
    • 1/2 vegetable stock cube
    • Grated parmesan or nutritional yeast according to your taste

    Chop all the veggies into small cubes. Fry onion and garlic gently in a pan, add eggplant, and few minutes later tomatoes, tomato paste, spices and bit of water. Let it simmer. When eggplant is cooked, add chickpeas and let it simmer until polenta is ready. 

    In the meantime boil polenta in water flavored with vegetable stock according to the packaging (mine said bring to boil and leave for 10 minutes), add parmesan or yeast in.

    Serve the stew and polenta topped with feta if you like. Enjoy!

    Leftover lasagna

    Onko sulla koskaan vaikeuksia keksiä mihin tunkisi kaikki jääkaapissa lymyävät jämät; nuutuneet kasvikset, säilykepurkinpohjat, juuston jämät jne? No tässäpä oiva vinkki, tein nimittäin tänään todellista jämäherkkua, kasvislasagnea. Lasagnelevyjä ja tomaattimurskaa kun löytyy aina kaapista, loput voi soveltaa jääkaapin sisällön mukaan.

    Tämänpäiväiseen lasagneen tuli siis:

    • Pastalevyjä
    • Kastikkeeseen 2 prk tomaattimurskaa, tomaattipyrettä, aurinkokuivattujen tomaattien öljyä, (mahtavaa tavaraa ruoan maun parantamiseen!), pari porkkanaa, kourallinen tuoreita herkkusieniä, pari sellerinvartta, vajaa paprika, sipuli, pestonjämä, vajaa purkki kikherneitä, soijarouhetta, mausteita (chiliä, mustapippuria, sokeria, yrttejä, oluthiivahiutaleita, suolaa)
    • Paketti fetaa ja vuohejuuston jämät
    • Kaurakerman jämä
    • Paketti tuoretta babypinaattia

    Sitten vaan latomaan soosi ja muut ainekset kerroksittain lasagnea muistuttavaksi asetelmaksi ja uuniin muhimaan vähintään puoleksi tunniksi. Oli muuten niin hyvää, että jämätkin vietiin käsistä! 

    Have you ever wondered what to do with all those leftovers in the back of your fridge? Maybe there’s some sad old veggies, some openend cans of random stuff, cheese someone forgot to use… Here’s an answer, leftover lasagna. Today I basically went through the whole fridge and used almost every little thing that I thought didn’t have a purpose anymore. And the dinner turned out a success!
    Here’s what I had:

    • Lasagna pasta sheets
    • For sauce: 2 cans of crushed tomatoes, tomato paste, oil from sundried tomatoes (never throw it away, it’s yummy!), few carrots, handful of (once) fresh mushrooms, couple stalks of celery, half a bell pepper, onion, pesto jar leftovers, chickpeas, soybean meal, spices
    • 1 pack of feta & chunk of leftover goat cheese
    • Leftover oat cream
    • 1 pack of fresh baby spinach

    After preparing the sauce, just pile the ingredients in an oven pan like lasagna, bake at least 30 minutes, and voilá, fridge is clean and tummy full!

    Terveellisemmät vappumunkit

    Vappu on ihan kohta ovella, vaikka keli vaikuttaa enemminkin marras- kuin toukokuulta. Eli on taas vuosittaisen munkinpaiston aika! Mutta mitäs tolle taaperolle keksis, kun yritämme pitää hänet vielä toistaiseksi mahdollisimman kaukana sokerikoukusta? Ehkä sitä itsekin voisi vaihtaa perusmunkeroiset vähän terveellisempään vaihtoehtoon?

    Viime vuonna kehittelin vauvalle banaani-kookosmunkkien reseptin, joihin ei tule lisättyä sokeria ja osa vehnäjauhoista on korvattu hienoksi jauhetuilla kaurahiutaleilla. Taidanpa tehdä niitä uudestaan, tosin saatan pyöritellä omani kookossokerissa – ettei nyt vallan terveysintoilun puolelle mene. Ehkäpä tänä vuonna saan munkkien ulkonäönkin kohdilleen, viimevuotiset kun eivät olisi montaakaan kauneuskisaa voittaneet. Tosin makuhan se on joka ratkaisee!

    1 banaani / 1 banana

    1 muna / 1 egg

    1,5dl hienoksi jauhettuja kaurahiutaleita / 1,5dl of finely grinded oatmeal

    1,5dl vehnäjauhoja / 1,5dl wheat flour

    1tl leivinjauhetta / 1tsp baking powder

    Kardemummaa / cardamom

    (Kookossiirappia makeutukseen / coconut palm syrup for sweetening )
    Paistamiseen / For frying

    n. 0,5l öljyä / approx. 0,5l of oil 



    Koristeluun / On top

    kookoshiutaleita tai kookossokeria / coconut flakes or coconut sugar

    Muussaa banaani, vatkaa joukkoon muna (ja kookossiirappi). Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää banaanimunaseokseen.
    Kuumenna öljy (paksupohjaisessa) kattilassa n. 180 asteiseksi (testaa nokareella taikinaa, jos alkaa kypsymään on öljy tarpeeksi kuumaa). Ota taikinasta nokareita kahdella lusikalla ja kypsennä vaaleanruskeaksi, käännä pallero haarukalla ja kypsennä toinen puoli. Valuta hetki talouspaperin päällä ja pyörittele kookoshiutaleissa (tai -sokerissa).

    Mush the banana and mix with egg (and suryp). Mix together the dry ingredients and add in the wet, mix until even.

    Heat the oil to 180 degrees in a pot with thick bottom (keep the lid close in case of fire, be careful when frying with oil!). Form small balls from the dough with two spoons and drop them in the oil, fry until golden brown and turn. When munkkis are ready, lay them on a piece of kitchen paper so the excess fat drains off. Roll warm munkkis in coconut flakes or sugar.

    Next weekend is vappu, one of the biggest celebrations in Finnish calendar. Vappu might not be exactly considered as a family celebration, it’s more for students (getting wasted and doing stupid stuff). But as in every Finnish celebration, also in vappu food has a big part to play. Tables (or picnic blankets if weather allows, so never) are filled with potato salad, small sausages, sweet pastry, sparkling wine and homemade “lemonade” called sima. My absolute favourite vappu food is munkki (a bit like krapfen or donut, but better). 
    Last year I developed this healthier banana-coconut munkki, mainly for Leevi but if you are interested of healthier choices and avoiding white sugar, this is perfect for you too! As we are trying to keep Leevi away from sugar addiction as long as possible (and get ourselves out of it), I think I’m gonna prepare these again this year. But maybe I’ll just roll mine in super yummy coconut sugar. 😋